sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Ne herkuttelevat...

...mutta sinua ei haittaa.



Päivän kulutus 2000kcal tähän mennessä ja syönyt oon 19kcal.
Avomaankurkut on ihania - tositosi vähän kaloreita ja ihan sikahyviä!
Ajattelin, että jos tänään popsisin vielä ainakin omenan ja ehkä tonnikalaa... Kaloreita alkais olemaan se 100 siinä vaiheessa ja se on musta oikein hyvä.
Toisaalta tekis taas mieli palkita itteään kun oon pudottanu parissa päivässä kilon...

Mutta pelkään sen kilon tulevan takaisin.

Joten taitaa jäädä palkinnot tältä erää. Ehkä palkitsen itseni sitten kun olen pudottanut sen 13kg vielä tästä painosta... Ehkä. Palkitsemisen sijaan pidän itteni tänään kiireisenä miettiessäni tulevia cosplay-asujani. Niitä pohtiessa ei edes huomaa ajan kuluvan, joten ei tule syötyäkään pahemmin.

Huomasin myös tänään, että lukijoita on tasan 30!
Musta tällanen vaatii jonkilaista erikoispostausta, mutta mulla ei ole mitään ideaa, millaista. Mitä te lukijat haluatte tietää? Ehdottakaa jotain, kiitush~!


Käsien tärinästä päätellen syön vielä yhden kurkun ennen kuin lähden yhtään minnekään...

Mutta hm. Piti siitäkin sanoa, että mun horoskooppi facebookissa oli enemmän kuin oikeassa tänään...
"Yllätyksesi on suuri, kun eräs ilmoittaa sinulle yhden asian. Se on ollut ilmassa jo pitkään, mutta vasta nyt hän on valmis kertomaan siitä muille."
Kyllä, yllätyin aika paljonkin... Nyt vain en tiedä miten reagoida asiaan. Tarvinnee miettiä hetki rauhassa ja silleen...

Mutta nyt matkaan kohti keskustaa~

-END

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Ne loivat ruokapäiväkirjan...

...ja kun olet aikeissa täyttää sitä, et voi.

Kello on tosiaan pikkuhiljaa jo kolme... Meinasin alkaa täyttää ruokapäiväkirjaa netissä, mutta tajusin, etten voi. Miksikö? Siksi kun en ole muistanut syödä mitään vielä. Ei mulla kyllä nälkäkään vielä ole...

Ennen en pystynyt olemaan syömättä.

Ainoastaan pahimpien masennuskausien aikaan en pystynyt syömään, mutta nyt en edes huomaa kun en syö. Jännää sinänsä, sillä olen aina ollut melkoisen riippuvainen ruoasta - se oli ainut ystäväni silloin kun kaikki muut hylkäsivät. Toisaalta tulee melkoisen vapaa olo kun en ajattele koko ajan ruokaa, niin kuin ennen.

Painoa on taas pudonnut kilon verran, mutta en ole tyytyväinen ennen kuin menee tasaluvun alapuolelle. Olen kuitenkin huomannut pystyväni todella tähän! Pystyn pudottamaan painoa kunhan vain haluan! Liikunta ja vähäiset hiilarit on tehny hyvää.

Huomasin myös, että olen nyt ollut jo pari päivää sisällä, tekemättä mitään erikoista. Tahdon vain nukkua koko ajan ja unohtaa kaikki velvollisuudet... Toisaalta tänään on pakko lähteä kauppareissulle kun jääkaapissa on pelkkä valo enää. Omenoita, banaaneita ja avomaankurkkuja pitää saada! Lisäks vessapaperi on loppu yhy.

Ajattelin myös hakevani tänään kiinalaista ruokaa, palkitakseni itseäni hiukan. Tosin päätin hölkätä sinne kiinalaiselle ensin(sinne on vaan pari kilsaa). Paluumatkalla tarvinnee ottaa bussi, ettei ruoat kärsi. Jollen sitte mee sinne buffettiin syömään... Ois kyllä hyvää ja sais friteeratun banaanin ja jätskinkin~!

No mut ehkä kuitenkin käyn ensin suihkussa, menen sinne kiinalaiseen ja käväsen sitte kaupassa jossai vaiheessa. Päätöksiä, päätöksiä~

-END

torstai 28. heinäkuuta 2011

Ne toteavat...

...ja sinä hymyilet.

Tänään Karin kävi Treella ja siinä sivussa näin Anen, Hipsun, Sannin ja Tinjankin.
Nukuin hiukan pommiin kun eräs valvotti mua ropella, mutta melko hyvin kerkesin kuitenkin kaupunkiin. Mulla oli päällä ne valkoiset housut ja Karin sanoi niiden hoikentavan mua...
Noh, käytiin kirppiksillä ja löysin yhden topin ja Ed Hardy-lippiksen lisäykseksi mun vaatekaappiin. Nähtiin Sanni, seikkailtiin ympariinsä, nähtiin Tinja ja jatkettiin seikkailua. Tosin Karinin piti lähteä ja jäätiin sitte kolmisin.
Puhuttiin kaikkea henkevää ja jossain vaiheessa kuulin kommentin, joka sai mut hymyilemään...

"Sä oot kyllä laihtunu. Sen huomaa selvästi"

Kyseisen toteamuksen ansiosta hymyilen yhä leveästi. En oo pitkään aikaan kuullut keneltäkään kaveriltani, että oisin laihtunu... Ja jos toiset sen kerran huomaa niin kai se sitten on tottakin!
Nähtiin sitten pikaisesti Ane ja Hipsu, mutta oltiin piakkoin taas kolmisin.
Päätin kerätä Trinity Blood-ryhmäcosplayn ensi vuodeksi ja Tinja on kuulemma messissä ainakin.

Tarvitsee laihtua sitä cossia varten...

Tänään on kaloreitakin kertynyt melko sopivasti...
Syönyt oon siis:
-iso kokis Mäkkäristä
-McFlurry Daim
-leipä juustolla
-ja paljon vettä

Yhteensä about 900kcal.
Kulutus on ollut reilut 2500kcal, joten 1600kcal on lähteny~

Oisin toki voinu syödä vähemmänkin, mutta musta on hyvä syödä kuitenkin enempi kaloreita joinain päivinä kun muuten keho alkaa palaa säästöliekillä...
Joten oon tyytyväinen tähän päivään.

"Laihtuminen
80% kiinni ruokavaliosta
20% kiinni liikunnasta"

-END

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Ne kommentoivat...

...ja tunnet olosi ylpeäksi.

Maiju, Juhani ja Waltteri kävi täällä.
M: "Minna on taas laihtunu"
J: "Nii on. Pian se on vaan varjo itestään"
M: "Alkaa masentaa ku täällä käy ku toinen on joka kerta laihempi"

Olin ylpeä.

Kaloreita ei oo tänään kertynyt varmaan ku joku 300kcal loppujen lopuks. Liikkunu en oo ku 30 asteen helle... Mut nyt kun yöks on hiukan viilenny ni päätin lähteä hölkälle.
Ehkä rohkenen jopa yöuinnille... Saa nähdä.

Mun vatsa kramppas tänään aika pahasti. Se ei tykkää kun en syö(eikä kyllä muustakaan), mutta ei se mitään. Painan vähemmän nykyään kuin mun siskon mies, joka on hiukan mua lyhyempikin!
Kevään painosta oon laihtunu ton 7kg... Mutta se ei oo kyllä vielä tarpeeks. Katotaan sitten 15 kilon jälkeen uusiks.


Kello tulee yks... Taidan lähtee sinne lenkille pikku hiljaa.
Musta tulee vielä pieni.

-END

Ne syövät onnellisina...

...mutta sinulle tulee henkisesti huono olo.

Olin laivalla Webbiksen kanssa tossa ma-ti ajan ja oli kyllä hauskaa pitkästä aikaa!
Ongelmia tosin tuotti se, että kaikki olivat pariskuntina laivalla(vitutti katsella niitä) ja buffet...
Söin ihan hirveesti siellä buffetissa ja ruoka oli ihan liian hyvää! Vaikka olin ihan täynnä niin oli ihan pakko syödä jälkiruokaa ihan hirveesti... Ja hyi että kun sen jälkeen oli ihan hirvee olo. Ahdisti, että olin niin täynnä ja että annoin itseni syödä niin helkkaristi...

Ahdistus vei voiton.

Noh, onneks en mielestäni ihan hirveesti sen lisäks syöny laivalla. Tietty jotain herkkuja hytissä, mutta liikuinkin sitte sen edestä.
Irmoja(paras drinkki ikinä) tuli juotua loppujen lopuks 7kpl ja kelkkoja pari... Päätettiin Webbiksen kanssa, että pidetään jossain vaiheessa Irma-bileet kun se hommas kaikki ne drinkki-aineksetkin siihen.

Tänään on ollut sitte tällanen ihana oma rauha-päivä ja 16.30 ois Zumbaa Elixialla. Saa nähdä, jaksaako mennä.
Onneks paino ei oo noussu ton laivareissun seurauksena ollenkaan! Onnistuin ilmeisesti kuluttamaan kaiken, mitä söinkin siellä.
Nii ja joo, sain faneja kun lauloin karaokessa Pinkin So What-biisin. Joku naikkonen huusi sieltä, että "Hyvä Minna!" kun poistuin lavalta. Jännää sinänsä.
Tahdon nyt yhä enempi aloittaa taas laulamisen kunnolla.

Vähän on taas tällanen merkintä, etten oikein tiedä onko tässä mitään järkeä... Mutta sainpahan jotain sentään rustattua, ilman että tuntui pakottamiselta.
Nyt taidan käydä syömässä aamupalan ja sitten lähen lenkille.
PS. päivitin paino-laskurin ja lisään laivakuvia joskus.

-END

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Ne liikkuvat kaupungilla...

...ja sinä kärsit yksinäsi paniikkikohtauksesta.

Kaveri on täällä nyt jo toista yötä... Se oli tänään kauemmin kaupungilla kun mä lähdin melko nopeeta kotio.
Ahdisti. Ahdistaa vieläkin.
Mun päässä soi toistolla kaikki loukkaukset, vihamieliset sanat, haukkumiset ja alistavat sanat... Enkä saa niitä pois.

"Sä olet aina ollu tollanen isokokonen. Tommonen läski"
"Pilaat mun loppuelämän!"
"Ethän sä voi itkeä. Sä oot se ilonen Minna"
"Sinuna laihduttaisin vielä kun oot nuori"
"Miten sulla voi muka olla masennusta ku mulla on paljon vaikeempaa"
"Neiti ottaa yhteyttä, jos kiinnostaa olla vielä mun elämässä mukana"
"Sä et välitä veljestäs tai äidistäs! Sun takia niiltä lähtee katto pään päältä!"
"Et oo ajatellu lähiaikoina ketään muuta ku itseäs!"
"Sun pitää ajatella mummuas, vaikka oisit masentunu!"


...huokaus.
Tällaisten muistojen takia kärsisin tänään pitkästä aikaa paniikkikohtauksesta.
Ihan hirveä olo ollut... Vihaan itseäni kun olen näin heikko!

Mutta nyt toi yks tuli suihkusta, joten menen taas olemaan iloinen...

-END

torstai 21. heinäkuuta 2011

Ne sopivat...

...ja sinä istut yhä kotonasi.

Ei mulla oikeestaan oo mitään tärkeetä asiaa...
Mutta joo. Paino on laskenu taas kilon verran... Käyn nykyään monesti päivässä vaa'alla.
Ukkosti ja satoi, joten en oo tänään käynyt hölkällä. Nyt selkenee taas ni päätin lähtee iltalenkille. Tosin tarvii syödä unilääke tänään aikaisin kun aamulla pitäis mennä turvatalolle... No mutta jos ihan nopsasti käyn lenkillä~?

...Ajattelen nykyään koko ajan ruokaa ja laihduttamista. Ärsyttää kun joka viides minuutti tulee sellanen "Mitäs sitä söis? Pitäiskö käydä kaupassa ja ostaa jotai tosi lihottavaa syömistä?" ja sit päädyn ahmimaan taas. Hmph. Onneks tänään oon pystyny taistelemaan tollaset ajatukset kuuseen mun päästä!

Päivän kulutus tällä hetkellä on about se 2000kcal...
Ja kun käyn hölkkäämässä ni saan semmosen 1000kcal vielä lisäkulutukseks!
Syönyt oon aika vähän... Omenaa ja kurkkua suurimmaks osaks. Avomaan kurkut on helskatin hyviä!
Hiukan ois nälkä, joten pakko kai se on vielä jotain syödä tänään vielä... Ehkä käyn hakees lisää noita hyvii kurkkuja~! Tai vois vaihtoehtoisesti yhen ruisleivän syödä, vaikka siinä enempi onkin kaloreita ku kurkussa.

Kaikkein eniten tekis mieli jäätelöä just nyt...

Mutta yritän olla sortumatta! Muistelen kuvia litteistä masuista ni ei tee enää mieli jäätelöä. Hyvä suunnitelma, vaikka itse nenäisinkin.
Seuraava homma olis siis lenkille lähtö ja kaupassa käynti. Toivottavasti en mee ostaa mitään tyhmää... Wish me luck!

-END

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Ne eivät huomaa...

...Ja sinusta se on parasta kaikille.

En tiedä mitä kirjoittaisin...
Olen vältellyt tänne kirjoittamista jo jonkin aikaa, sillä pelkään puhuvani liikaa. Kääntäkää katseenne, kiitos.

Animecon oli viime viikonloppuna ja oli ihan kivaa. Tosin olin osan conista hiukan poissaoleva/ajatuksissani, mutta luulisin, ettei kukaan huomannut.
Kaksi kolmesta asusta tunnistettiin ja musta otettiin kuviakin. Olen tavallaan ylpeä, mutta toisaalta en. Ja tossa on siis kuvaa mun sunnuntain asusta. Huomaatteko jotain kauheaa kuvassa? Minä huomaan. Paino.
Olin innoissani kun vaaka näytti conin jälkeen kaksi kiloa vähemmän kuin ennen conia, mutta tiesin sen olevan vain nesteitä...
Kilot tuli takaisin ja olen pettynyt, vaikka tiesin niin käyvän. Olen syönyt taas paljon ahdistuksen ja masennuksen takia viimeisen parin päivän aikana... Ahmimiskohtaukset on ihania joo.
Eilen paljastin itsestäni jotain ystävälleni... En tiedä onko se hyvä vaiko huono asia, sillä pelkään jutun leviävän.

Älä huolehdi - unohda.

On paljon asioita, joista haluaisin puhua, mutten halua kenenkään tietävän. Monimutkaista sinänsä...
Voisin mennä takaisin nukkumaan loppu päiväksi ja unohtaa koko maailman.
Unohtakaa minut. Niin minäkin yritän tehdä.

-END

torstai 7. heinäkuuta 2011

Ne juttelevat mukavia...

...mutta sinä tunnet pimeyden sisälläsi.

En oo kirjoitellut pariin päivään...
Oon tehnyt asuja ja saanu aika hyvälle mallille niitä.

Mutta mulla on ollut ihan hirveä olo.

Kukaan tuskin on ees huomannu, sillä en oo kertonut kellekään... En oo kertonut ihan kaikkia juttuja kenellekään, en edes mun psykologille, vaikka yleensä kerron sille.
On asioita, joita häpeän. On asioita, joita en voi antaa itselleni anteeksi, enkä pysty unohtamaan. En tahdo kenenkään tietävän, koska he huolestuisivat, eikä minun vuokseni saa olla huolissaan.

En ole sen arvoinen.

Olen saanut osakseni jo hirmuisesti ymmärrystä ja tukea, joten en halua enää lisää. Alkaa tuntua siltä, että olen velkaa kaikille, sillä vien itsekkäästi liian monen auttajan huomion. Entä ne ihmiset, jotka eivät vielä saa apua, vaikka sitä tarvitsisivat?
Minullahan on kaikki hyvin.

Tuntuu, että olen sanonut jo nyt liikaa...
Mun pitäisi pysyä vaan hiljaa. Toivon hartaasti, ettei kukaan huomaa...
Katsokaa muualle, pyydän.

-END

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Ne ilmoittavat sinulle...

...ja sinä olet hieman hämilläsi.

Sain siis Animeconista vänkäripaikan, vaikka aiemmin mulle tuli viesti, ettei mua hyväksytty...
Mutta no jaa, hyvä näin. Eipä tarvii maksaa majotusta.

Päiväsairaala on ohi. Tai siis lomalla ja syksyllä sitten jatkuu.
Ja nyt kun päiväsairaala ei velvoita olemaan paikalla aikaisin taikka syömään kolme kertaa pelkästään päivä-kolmeen mennessä niin huomaa kyllä, että niin nukkuminen kuin syöminenkin on hiukan muuttunu.
Viime yönä nukuin about kolmesta puol yhteen päivällä. Tosin uni oli hirmuisen katkonaista ku heräsin ekan kerran siinä 7-8 aikaan.
Syönyt oon banaanin, jogurttia, 2 ruisleivän puolikasta, jogurttia ja jätskin. Eli hyvinkin paljon vähemmän kuin päiväsairaala-aikoina.
Pikasesti laskettuna kaloreita on ollu 562...
Ja kuluttanu oon ainakin 2300kcal(ei jaksa nyt tarkemmin laskee).

Shou-cossiani oon tänään kans tehny, mutta kun materiaalit loppui kesken ni en voi jatkaa... Kunpa se sairaspäiväraha nyt jo tulis! Suutun, jollei sitä ala pian kuuluun.
Mun pitäis hankkia
-kultalakkaa
-musta spraymaali
-housujen kankaat
-takin pidennykseen tarvittava kangas
-valkosii muoviruusuja
-musta spray-hiusväri
-maalarinteippiä
-mustavalko-ruutusta kangasta
-vyön solki
-toisenlainen huulikoru
-siihe kukkahöskään kangasta


Ja tossa listassa on nyt vaa ne, jotka tuli ekana mieleen, et jotai saattaa viel puuttuaki... Kunhan se raha ilmestyy mun tilille ni lähen shoppailemaan oikein urakalla!
Stressaan tosin sitä, ehtiikö se raha mulle, jos ne on esim. tyriny jotain siellä Kelassa... En varmana jätä Aconia välistä Kelan takia!!!

Nii ja joo, mieliala on ollu ihmeen tasainen tänään. Ei hyvä, eikä huonokaan. Tämmönen tylsän harmaa mieliala...
Kävin muuten psykologilla tossa perjantaina ja voin sanoo, että helpotti kummasti olotilaa. Jäi myös paljon pohdittavaa siltä käynniltä, sillä mun pitäis alkaa miettimään onko mun vanhempien mielipiteet tärkeämpiä ku mun ja että mitä arvoja mun vanhemmilla on ja mitkä sit taas on mun arvot.
Tällasten asioiden miettiminen on mulle kauheen hankalaa.

Mut öh... En mä oikein tiedä mitä vielä pitäis kirjottaa.
Tasaisen harmaa mieliala, raha-asiat on yhä perseellään ja en oo syöny. Siinä tää päivä tiivistettynä.
Voisin lähteä vielä uimaan...

-END

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Ne vaativat...

...ja sinä epäröit sanoa ei.

Isäni soitti eilen illalla ja vaati mua lapsenvahdiksi...
Mä kieltäydyin kun on muuta ohjelmaa viikonlopulle ja sitten sainkin kuulla kivasti taas syyllistäviä lauseita.
"Joo, sä oot ollu nii kiireinen noide sun asioiden kans, et ei mikään mun ehdotus enää sovi"
"Etkö sä ymmärrä?! Kuuliks sä yhtään mitä äsken sanoin?!"
"Antaa olla. En häiritse sun elämää sit enää. Ota yhteyttä sit jos joskus kiinnostaa"


Se saa kaiken kuulostaa siltä, etten välittäis perheestäni...



No, koko viime yö meni sitte itkiessä ja murehtiessa asiaa.
Nukuin valvomisen takia pidempään kuin oli tarkoitus, mutta pääsin kuin pääsinkin ylös sängystä ja lähdin päiväsairaalalle. Olin koko päivän siellä ihan ajatuksissani, mutta onneks pääsin puhumaan mun omahoitajan kanssa. Itkin enempi ku laki sallii ku kerroin tilanteesta ja siitä, että haluisin mun vanhempien ees joskus kehuvan mua tai ymmärtävän mun tilannetta.
Omahoitaja sanoi, että teen oikein, mutta mun sisällä mä käyn yhä taistelua siitä, onko mun vanhempien mielipiteet tärkeämpiä ku mun...
Tää on ihan hirvee tunne.

Päiväsairaalasta päästyäni lähdin äkkiä kotiin ja olen istunut sisällä tekemässä Shou-cossiani melkeinpä koko päivän. Tein myös ruokaa eli makaroonia ja kastiketta...
Nyt iltaa kohden ahdistus palasi ja päässäni pyörii kaikki negatiiviset kommentit. Muistin taas kun isäni sanoi mua läskiksi ja mun oli pakko lähteä uimaan, vaikka kello olikin jo ykstoista ja mulla piti tänään olla välipäivä...
Pyöräilin pari kilsaa Kaukajärvelle, uin tunnin ja pyöräilin takasin. Ahdisti tosin olla uikkareissa, mutta onneks siellä ei ollu ku pari ihmistä mun lisäks.

Huomenna(tai siis tänää) ois sit vuorossa psykologi kello 10. Miettisin, että voisin pyöräillä sinne psykologille, mut mun jalat tärisee väsymyksestä jo nyt ni en usko, että ne jaksaa polkee 6-7km. Tekis mieli kyl koittaa.

No mutta joo.
Syömisiä:
-lasi mansikka-banaani jogurttia
-riisiä ja kastiketta
-porkkana-raastetta
-keitettyä parsakaalia
-suklaakeksi
-pullasiivu
-lasi tuoremehua
-grandi-mehujää
-makaronia ja kastiketta (3lautasta miinus 1)
-päärynäjuomaa noin lasillinen

Syöty: 1982(eli suomeks ihan vitusti)
Kulutus: 3046kcal
Lähteny: 1064kcal

...Mutta oon pettyny itteeni ku söin taas niin helkkaristi...
Jos oisin paastonnu koko välipäivän ni ei ois tarvinnu lähtee uimaa ku ois lähteny se n.2000kcal pelkällä peruskulutuksella...
Äh, en tykkää. Lisää ahdistusta, kiva~!

-END