En mennyt päiväsairaalaan tänään.
En tahtonut mennä ihmisten keskelle silloin kun mulla on tällanen olo... Olisin varmaan purskahtanut itkuun siellä, enkä tosiaan halua niin tapahtuvan. Mulla on liian sekava olo tänään ja miettiminen/murehtiminen aiheuttaa mulle fyysistä huonoa oloa ja päänsärkyä.
Tahtoisin pyytää anteeksi, etten pystynyt lähtemään ihmisten ilmoille olostani huolimatta, mutta munhan pitäis alkaa miettiä itseäni enempi ja yrittää olla ei-niin-täydellinen...
Ahdistaa kun en saa ajatuksiani kasaan.
Nykyään käyn pääni sisällä koko ajan sotaa itseäni ja aiempia sääntöjäni vastaan. Entisistä elämäntavoista irrottautuminen on hirveen vaikeeta... Tekis mieli vaan antaa periksi entisille aatteille ja muille, koska se ois helpompaa. Voisin palata taas muiden miellyttämiseen ja ikuiseen hymyilemiseen...
Mutta tiedän sen hymyn tuhoavan minut. On siis pakko jatkaa taistelua.
En olekaan pitkään aikaan osannut itkeä...
Lisäksi nyt kun olen saanut hiukan etäisyyttä ongelmaisiin ajatuksiini niin huomaan niiden olevan täysin naurettavia. Alan taas soimata itseäni siitä, kuinka naurettava olenkaan ollut kun olen ajatellut niin ja antanut niiden ajatuksien vetää mielialani alas.
En osaa vieläkään olla suopea itselleni...
Tahdon myös laihtua niin palavasti, että ajattelen melko paljon syömisiäni ja liikkumisiani. Aloitan heti aamulla kun herään... Mietin ensimmäiseksi mitä söisin aamupalaksi ja että kuinka lihottavaa kyseinen ruoka on. Aamupalan jälkeen seuraan kelloa melko tiiviisti, sillä pyrin syömään 2-3 tunnin välein. Peilin edessä käyn vähintään viidesti päivässä kauhistelemassa itseäni ja mietin miltä näytän sitten kun olen laihempi.
Onneksi tällainen ajattelu tuottaa tulosta, sillä ihan parin päivän sisällä olen onnistunut tiputtamaan kilon!
Tosin se on hirveä tunne kun teen jotain väärin(esim. kun söin sen pullasiivun) niin alan heti soimata itseäni päässäni ja tulee ihan hirveä olo... Pidän herkuista, mutta niiden aiheuttama fiilis on sen verran voimakas, etten halua syödä niitä enää.
Tänään oon ruokaillut sen verran, että söin ruisleipää juustolla.
Ja nyt lähden pyöräilemään ja ehkäpä uimaankin!
-END
Kunhan et nyt vaa kehittäis itelles mitään muuta syömishäiriötä edellisen tilalle.. :s
VastaaPoistapärjäile ja tsemppiä!<3